maanantai 19. maaliskuuta 2018

Villaa etsimässä (Joulukuu 2017)

Kun henkinen päätös oli tehty, suunnitelma oli enää toteuttamista vailla valmis. Enää ei tarvinnut löytää kuin sopiva villa. Tuttavamme bongasi sopivan villan loistavan paikallistuntemuksensa ansiosta meille nopealla aikataululla. Tuumasta toimeen suuntasimme vuodenvaihteessa kohti Espanjaa.

Malagan kentältä ajoimme suoraan Cerros del Aguilan -kylään katsomaan taloa ulkoapäin sekä ihailemaan kauniita maisemia. Innolla jo odotimme seuraavaa päivää, jolloin meille oli sovittu asuntonäyttö.



Majoituimme siistissä ja viihtyisässä huoneistohotellissa Los Amigosissa. Kaikki vaikuttikin hyvältä kunnes kylpyhuoneen katossa olevan upotetun halogenlampun kautta alkoi valua vettä kylpyhuoneen lattialle. Ensimmäisenä ajatuksena  suomalaiseen tapaan oli, ettei tähän huoneeseen voi majoittautua, kun sähkölampusta tulee vettä - sehän on hengenvaarallista.




Hotellin huoltomies ei sen sijaan pitänyt asiaa mitenkään suurena ongelmana. Hän nappasi siivousämpärin ja laittoi sen vuotokohdan alle. Sitten hän hävisi paikallistamaan vesivuodon lähdettä. Hetken päästä hän palasi paikalle ja kertoi, että vuotokohta on paikallistettu ja puolen tunnin kuluttua vettä ei enää tule. Kaikki siis hyvin jälleen. Hieman tämä mietitytti, mutta vuoto todella loppui puolen tunnin sisään, joten sitten vain "asettumaan taloksi". Tämä oli ensimmäinen kosketus siihen, että vesi on Espanjassa ihan luonnollinen asia asunnon sisätiloissa.



Myöhemmin kuulimme, ettei Espanjassa laiteta taloihin vesieristystä samalla tavalla kuin Suomessa. Vettä kuitenkin tulee ja menee ja sehän vain pääsee kuivamaan paremmin, kun vesieristystä ei ole. Vesieristys aiheuttaisi siellä vain enemmän kosteusongelmia kuin vesieristyksen puuttuminen.

Seuraavana päivänä istuimme hotellin ravintolan terassilla syömässä lounasta mukavan lämpimässä ja aurinkoisessa säässä, kun puhelin soi. Kuulimme, että kiinteistövälittäjä oli sotkenut kaksi kohdetta keskenään ja sopinut näytön väärään kohteeseen. Hänellä ei ollut avaimia siihen taloon, jota olimme Suomesta saakka tulleet katsomaan. Voi sitä pettymyksen ja harmistuksen määrää, mikä valtasi mielemme.

Sovimme menevämme katsomaan välittäjän kanssa ulkoapäin, kun talon omistava vanha pariskunta ei ollut kotona. Tällä vanhemmalla pariskunnalla ei ollut käytössään kännyköitä, joten heihin ei saanut millään yhteyttä. Välittäjä tiesi, että he olivat vain muutaman kilometrin päässä ystävien luona viettämässä uutta vuotta, mutta ystävien osoitteesta ei ollut mitään tietoa. Miten on mahdollista, että vielä löytyy ihmisiä, joilla ei ole matkapuhelimia ja ennen kaikkea, miten on mahdollista, että juuri he olivat myymässä tätä taloa?

Olimme jo tekemässä lähtöä paikalta, kun taloa myyvä pariskunta ajoi paikalle. He tulivat hakemaan kesävaatteita, kun aurinko paistoi ja sää oli mukavan lämmin. Samalla he esittelivät ystävällisesti meille taloa, vaikka näytöstä ei ollut sovittu etukäteen. Tämä tilanteen saama käänne tuntui hetkellisesti melkein lottovoitolta. Saimme alustavan remonttisuunnitelman tehtyä tuttavamme kanssa (Advanced Precision S. L.) kanssa. Hän on perheineen asunut Aurinkorannikolla jo kaksi vuotta ja ehtinyt remontoida jo monia taloja. Vuosi 2017 sai lopulta onnistuneen päätöksen.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti